Strutsi eli kamelikurki on erittäin utelias lintu ja siksi kova nokkimaan. Varoa kannattaa esimerkiksi silmälasien kanssa, sillä strutsi pystyy nielemään jopa omenan kokoisia esineitä, joskin yksikin pitkä heinänkorsi saattaa kurkkuun jäädessään olla strutsille kohtalokas.
Strutsin nokkaisu sattuu, mutta ei ole vaarallinen. Sen sijaan, kun strutsi suuttuu, se potkaisee eteenpäin noin kahden metrin korkeuteen kolme kertaa sekunnissa yhtä lujaa kuin hevonen. Strutsin (raatelu)kynsi on eläinkunnan kovimpia aineita, ja osuessaan lävistää esimerkiksi ihmisen vatsan helposti eli on osuessaan tappavan vaarallinen.
Luonnossa tiedetään useita tapauksia, joissa strutsi on potkaissut hyökkäävän urosleijonan hengiltä.
Eipä ole leijonasta vastusta strutsille juoksukisoissakaan, sillä lentokyvytön strutsi on maailman nopein kaksijalkainen. Noin 70 km/h juoksevan strutsin askelväli on parhaimmillaan lähes kuusi metriä. Tätä vauhtia strutsi jaksaa pitää jopa puoli tuntia.
Meidän strutsit ovat tottuneita hoitajiinsa, ja toki myös hoitajat osaavat lukea strutsin eleitä.
Akseli-kukkomme on esimerkiksi ystävällinen tilan emännälle, mutta toki varovaisuutta tulee noudattaa jatkuvasti.
Kokonsa lisäksi strutsissa on monia ominaisuuksia, jotka hämmästyttävät jopa tiedemiehiä. Ainoana lintuna strutsilla on mm. virtsarakko ja silmäripset. Arabeilla on sanonta ”tyhmempi kuin strutsi”: strutsin aivot ovat jopa pienemmät kuin sen silmämuna, joka taasen on suurin maailman maalla elävillä eläimillä. Strutsi pystyy erottamaan sokeripalan kokoisen esineen jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä.
Strutsinpoikasella on kova työ edessään, kun kuoriutumisen aika koittaa. Se joutuu potkimalla jaloillaan ja työntämällä niskallaan rikkomaan noin 2mm paksuisen munankuoren. Sillä ei ole niin sanottua munahammasta, joka muilla linnuilla on munankuoren rikkomista varten. Poikaselta menee noin yhdeksän tuntia kuoren rikkomiseen. Vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta se on valmis jättämään pesän ja seuraamaan vanhempiaan.
Strutsinpoikanen on hyvin varustettu syntyessään. Sillä on höyhenpeite valmiina, hyvä näkö ja eväspussi mukanaan. Kuoriutumisen viimeisinä tunteina poikasen keltuaispussi vetäytyy poikasen vatsaan ja tällä tavalla poikasella on syntyessään vararavintoa, jolla se pärjää luonnossa ensimmäiset päivät.
Luonnossa ollessaan poikaset alkavat neljän-viiden päivän päästä kuoriutumisestaan nyppiä maasta pieniä hiekanjyväsiä, munankuoren palasia ja aikuisten lintujen ulostetta. Strutsinpesä on usein kaukana ruoka- ja juomapaikoista ja siksi on varsin käytännöllistä, että poikaset aloittavat syömisensä ravintoaineilla, joita on jatkuvasti läheltä saatavilla. Ulosteessa on paljon kuituja ja tarpeellisia bakteereja, jotka ovat välttämättömiä poikasen ruuansulatuksen liikkeellelähdölle sekä immuniteetin rakentamiseksi.
Luonnossa keltuaispussi on imeytynyt poikasen verenkiertoon 2-3 viikon sisällä syntymästä. Tällöin poikanen on oppinut myös nokkimaan luonnosta muita ravintoaineita, kuten ruohoa ja erilaisia siemeniä.
Meidän strutsit syntyvät ja kuoriutuvat belgiassa, josta ne matkustavat meille aivan pikkurääpäleinä.
Strutsi munii pääsääntöisesti kesäisin ilman säännöllistä rytmiä parhaimmillaan jopa 80 munaa kaudessa, joskin normaalisti jäädään 20-40 munaan.
Strutsin muna on varsinainen perhepakkaus. Painoa sillä on noin puolitoista kiloa eli 25-30 kananmunan verran. Strutsin muna on maailman suurin linnun muna, mutta jos se suhteutetaan linnun kokoon, on se maailman pienin. Jos strutsi munisi munansa samassa suhteessa kuin esimerkiksi talitiainen, tarvittaisiin vähintään kottikärryt, jotta munaa saataisiin liikuteltua.
Strutsi on laumaeläin, joka munii muiden kanssa samaan pesään. Hautomisen hoitaa niin sanottu ”lempinaaras”, joka pystyy erottamaan omansa muiden munista ja vaaratilanteen uhatessa tarjoaa munavarkaille (kuten hyyena, leijona yms.) muiden kuin omia muniaan. Näin luonto varmistaa, että vain parhaiden suku jatkuu.
Poikaset kasvavat erittäin nopeasti. Syntymäpaino on noin 900g ja 10 viikon kuluttua painoa on kertynyt jo 10kg. Poikasen paino kasvaa huimaa vauhtia myös jatkossa: kolmen kuukauden iässä sen paino nousee melkein puoli kiloa päivässä. Tällä vauhdilla se vuoden ikäisenä painaa jo noin 100kg. Aikuinen strutsi painaa noin 130kg, josta saadaan lihaa käyttöön vain 35kg. Meidän Akseli-kukon (kuvassa) arvellaan painavan lähes 200kg.
Vaikka strutsi on lähtöisin Etelä-Afrikasta, kestää se sopeutuvaisuutensa ansiosta hyvin pakkasta ja voi siksi ulkoilla talvellakin.
Strutsin sulkapeitteessä ei ole lainkaan rasvaa, ja siksi se kastuu helposti. Kastuessaan strutsi voi saada flunssan, joka onkin aikuisen strutsin ainoita sairauksia.
Luonnossa on tavattu jopa 80 vuoden ikäisiä strutseja.
Strutsin liha on väriltään punaista ja muistuttaa hieman naudan lihaa.
Liha on erittäin terveellistä, sillä siinä on vähemmän rasvaa kuin kanassa, ja proteiineja enemmän kuin missään muussa lihassa. Lisäksi liha on vähäkolesterolista, mureaa ja helposti kypsyvää. Liha sopii monesti myös niille, jotka eivät allergian takia voi syödä muita liharuokia (esim. nautaa, sikaa tai kanaa).
Myös nahka on arvostettua, koska se on erittäin sitkeää ja lujaa. Euroopassa strutsin nahkaa arvostetaan jopa enemmän kuin krokotiilin nahkaa. Sulkia käytetään paitsi askarteluun ja koriste-esineisiin, myös elektroniikkateollisuudessa, koska niillä on ainutlaatuinen pölynimentäkyky, eivätkä ne sisällä lainkaan rasvaa.
Strutsin lihaa pääset maistamaan ravintolallamme, ja löytyypä myynnistä myös strutsin sulkia – jopa valmiina pölyhuiskina!